lauantai 8. syyskuuta 2018

Vituttaa kun aika menee nopeasti.


"Kauhea kun aika on mennyt nopeasti! Mihin aika on mennyt?"

Siinäpä usein kuultu toteamus varsinkin monen vanhemman ihmisen suusta. Minustakin aika on viime vuosina alkanut katoamaan oikein ahdistavan nopeasti. Helkatti nytkin on tämä vuosi jo loppupuolella, vaikka ihan vasta tämä alkoi! Olen yrittänyt miettiä, että minne ihmeeseen se aika sitten oikein katoaa?

Olen tullut siihen tulokseen, että valitettavasti suurin syyllinen on TYÖ. Siihen kun menee työmatkojen kanssa käytännössä koko päivä. Minäkin olen kotona aikaisintaan kuudelta illalla, joten ei siinä kovin ihmeitä ehdi kotona tehdä. Sama homma viitenä päivänä viikossa ja ainakin kymmenenä kuukautena vuodessa, niin sinnepä se aika komeasti hujahtaa. Viikot ja kuukaudet vain vierii.
 
Vauva.fi: Kokopäivätyö kahdeksasta neljään pitkän tauon jälkeen. Tuntuu, ettei ole enää muuta elämää


Olen pähkäillyt, että monipuoliset muistot saavat kuluneen ajan tuntumaan pidemmältä. Esimerkiksi kun mietin viime vuottani, niin ensimmäisenä minulla tulee mieleen yksi lomajakso jolloin tyttöystäväni kanssa reissasimme kotimaassa ja puuhastelimme monenlaista. Tuntuu että ehdimme tehdä vaikka mitä ja että kyseessä oli pitkä aika, vaikka se ei ollut kuin parin viikon loma jonka käytimme tehokkaasti.

Mutta kun taas työ on useimmiten aika samanlaista päivästä toiseen, niin se ei synnytä niin monipuolisia muistoja. Kun mietin miten alkuvuoteni meni ennen sitä kesälomaa, niin ei juuri muuta tule mieleen kuin että töissä se aika meni. Vaikka kyseessä on kuitenkin melkein puolen vuoden jakso, niin se katosi noin vain verrattuna siihen parin viikon lomaan! Se on ahdistava ajatus.

Tutkin löytyykö netistä mitään aiheeseen liittyvää ja olihan siellä ihan tutkijoidenkin selvityksiä ja muiden ihmisten vuodatelmia aiheesta. Tässä muutamia poimintoja:

Yle.fi: Miksi aika tuntuu iän myötä kuluvan nopeammin?
Vauva.fi: Ahdistaako muita se miten nopeasti aika kuluu?
Psych Bytes: Life Moving Way Too Fast? Here Are 5 Tips to Slow Down Time!

Samansuuntaisia oli muidenkin mietteet. Ja tutkijoiden mielestä on jotain ajan kulumiseen vaikuttavia asioita joihin ei edes itse ei voi vaikuttaa. Kuten vaikka se, että esimerkiksi 10-vuotiaasta 15-vuotiaaksi kasvaessa tapahtuu ihmisessä aika huimasti muutoksia ja viiden vuoden ajanjakso on tosi iso juttu. Mutta verrattuna vaikka kolmekymppisellä viisi vuotta eteenpäin menee varmasti paljon vauhdikkaammin. Mutta voi silloinkin valita mihin aikansa käyttää eikä vain antaa sen mennä.

En enää halua että aika vain menee ohitse! Helposti arki jää pyörimään pienten asioiden ympärille. Käy työssä. tulee illalla kotiin, syö, puuhastelee jotain pientä ja nukkumaan. Näin minulla useimmiten päivät menee. Eikä siinä sinällään ole mitään väärää - ja tykkäänkin puuhastella rauhassa omia juttujani enkä kaipaa mitään extremeurheilua arkeen. Mutta silloin juuri helposti menee ne viikot ja kuukaudet ettei synny sen ihmeempiä muistoja ja huomaa ajan taas vain hurahtaneen. Olenkin miettinyt, että pitäsi alkaa kehitellä vähän jotain pientä vaihtelua arkeen. Ihan vain sen takia, ettei enää tunnu, että aika vain saatana hurahtaa...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti